Fulan Novembru: Hanoin Kona-ba Foinsa’e Sira iha Timor-Leste

Vitalia Ze
3 min readNov 19, 2018

Loron balun molok selebra 12 Novembru nudar loron nasional joventude Timor-Leste, iróniku tebes katak iha loron ne’e komemora ho joven estudante universitariu balun be tenki hetan detensaun iha sela prizaun tamba espressa sira-nia protesta hodi halo manifestasaun hasoru parlamentu be uza osan estadu sosa kareta folin karun enkuantu povu moris kiak hela,ida ne’e injustisa ida. Ho sira-nia aten-brani, joven estudante hirak ne’e mai ha’u hanesan reinkarnasaun joven heroi sira husi 12 Novembru 1991 liubá ho kontestu foun.

Iha tan joven ida husi grupu defisiente ne’ebé ho ninia kbiit no limitasaun tomak konsege hamorin Timor nia naran ba mundu internasional iha jogu paralímpiku aziátiku to’o hetan medaila osan-mean, maibé wainhira nia fila mai iha nia rain, ho la kontente, nia tenki simu realidade katak estadu ladauk fó apoiu real ne’ebé garante sustentabilidade ba ninia kareira nudar atleta. Ha’u hanoin kona haree kois ninia intrevista eksklusiva ho RTTL, nia konta oinsá nia moris husi família kiak, dezarraska mai estuda iha Dili, koko partisipa iha grupu no komunidade bele suporta nia mehi atu sai atleta no hakaas nia an iha kampu jogu paralímpiku no ikus simu medaila ho matan-been tan orgulhu bele reprezenta Timor ho ninia kondisaun espesial. Iha tempu Indonézia, wainhira sei iha SD, ha’u hanoin kona oinsá atleta badminton Susi Susanti nia naran sempre mosu iha livru lisaun edukasaun fízika nune’e ha’u sente atleta founsa’e paralímpiku ohin ne’e mos loloos sei hetan rekuinesementu hanesan. Maibe se laiha kontinuasaun apoiu ba nia, oinsá nia bele kontinua haburas ninia talentu desportiva ne’e?

Dadus estatístika sensus resente 2015, hatudu Timor-Leste iha númeru populasaun joven ne’ebé mak aas. Matenek nain balun haree ida-ne’e dehan bele sai janela oportunidade diak ida ba dezenvolvimentu se estadu investe ho sériu no loloos ba seitór importante sira ba joventude nia preparasaun nudar futuru nasaun. Maibé oinsá ona estadu nia investimentu durante ne’e?
Joven barak tinan-tinan akaba sekundária maibé balun de’it mak tama universidade, sira seluk tuir kursu no duni sorte atu hetan serbisu be kompetitivu tebes iha railaran. Joven barak moos ba railiur atu buka serbisu tan sente pesímistiku ho kondisaun railaran be la fornese bem-estar diak enkuantu nesesidade fámilia nia ejijensia amenta ba bebeik.

Ohin, ita rona tan polísia nudar autoridade estadu tiru mate no hakanek tan joven balun, lahatene tan sira sala sá maibé karik pistola ho bala-musan mak tenki rezolve problema be joven sira ne’e kauza? Karik orientasaun sira simu mak haruka sira halo hanesan ne’e ba joven sira iha situasaun hanesan ne’e? Instrumentu estadu laos atu serbí no garante estabilidade no paz?

Sei iha tan situasaun barak kona-ba falta apoiu ba joventude ne’ebé oras ne’e kontinua hela buka ninia solusaun husi parte hotu.

Poema ida husi António José Borges dedika ba joven Timor-Leste ho títulu ‘Porque tu és tudo’ katak ‘tamba o mak buat hotu’ refleta oinsá joven mak sai sentru ba dezenvolvimentu. Karik, Timor-Leste nia juventude sai duni ona sentru ba dezenvolvimentu? Se nune’e ona entaun diak. Se seidauk entaun, liafuan rohan poema ida husi Borja da Costa hateten ‘’…Tan sé, tan sá, tanba sá? Tan ema taka dalan, tan ema deo dalan…’’ karik bele sai hanesan deskrisaun ida atu hanoin tuir oinsá dalan sei naktakan ka nakdeon ba joven sira atu sai sentru hodi dezenvolve, ba rai Timor-Leste atu dezenvolve.

Dili, 18/11/2018

Sign up to discover human stories that deepen your understanding of the world.

Free

Distraction-free reading. No ads.

Organize your knowledge with lists and highlights.

Tell your story. Find your audience.

Membership

Read member-only stories

Support writers you read most

Earn money for your writing

Listen to audio narrations

Read offline with the Medium app

No responses yet

Write a response